Ennakkoluulot ovat syvässä (ja syvältä)
Sinujen nuoret tekivät lastensuojelun työntekijöille ja sijaiskotinuorille kyselyn ennakkoluuloista, jotka liittyvät lastensuojelun sijoituksiin. Kiitos kaikille arvokkaista vastauksista! Joel ja Sofia pohtivat kyselyn antia ja peilaavat sitä omiin kokemuksiinsa.
Ennakkoluulojen rajoittaminen sijoituksessa ja raamien piirtäminen
Raamien piirtäminen ennen sijoitusta uuteen paikkaan herätti paljon keskustelua. Vastaukset olivat pääosin yksimielisiä siten, että esimerkiksi uuteen sijaishuoltopaikaan muuttaessa nuori tulisi kohdata omana itsenään ilman mitään ennakkotavoitteita ja tavoitteiden laatimisen tulisi tapahtua vasta, kun nuori on asettunut uuteen paikkaan. Vastauksissa korostui, että on todella tärkeää saada muodostettua lapseen/nuoreen luottamuksellinen suhde, jotta pystytään pohtimaan lapsen tai nuoren tavoitteita yhdessä
heidän kanssaan. Esille nousi se, että yhteisiä pelisääntöjä luodessa on tärkeää kuulla ja huomioida nuortenmielipide ja se että nuori pääsee itse vaikuttamaan asuinpaikan sääntöihin.
”Nuoren ei tarvitse muuttaa itseään sijaishuoltopaikan mukaiseksi, vaan paikan on tuettava nuorta hänen tavoitteissaan ja ominaisuuksissaan” – työntekijä
”Kenestäkään lapsesta ei voida etukäteen tietää, miten kaikki lähtee sujumaan sijoituspaikassa. Lapsen tausta voi olla värittynyt hyvin erilaisilla asioilla ja kirjaukset/tiedot lapsesta eivät pidä aina paikkaansa” -työntekijä
*Herättävänä pointtina nousi kirjauksien oikeamuotoisuus, josta on myös ikävä kyllä omakohtaistakokemusta. Se mitä kirjauksia ennen uuteen paikkaan menemistä oli tehty, konkretisoitui hyvin nopeasti. Muuttaessani uuteen paikkaan tuntui, että minusta luettiin ainoastaan sosiaalityöntekijän kirjoittamat raportit. Jo ensimmäisten päivien aikana minusta tuntui uudessa paikassa, etten edes ole kerennyt näyttämään itsestäni ja sitä, miten paljon olen mennyt asioissa eteenpäin verrattuna siihen, mitä raporteissa oli mainittuna. Se että ikään kuin jatkettiin samaa oravanpyörää ja muodostettiin jo kokonaiskuva tuntematta ja tutustumatta minuun sattui.
Ennakkoluulojen paikkaansa pitäminen sijoituksessa ja niiden ehkäisy, sekä niistä
puhuminen
Ennakkoluulojen paikkaansa pitämisestä ja niiden ehkäisystä keskustelua tuli todella monipuolisesti ja laajasti. Ajatus esimerkiksi siitä, mitä työntekijä on kuullut vaikkapa perheen taustoista ennen, kuin kohtaa kyseisen perheen toi jopa pelon ajatuksen havinaa mm. hurjien taustojen takia. Myös ennakkoluulot lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyen esimerkiksi perheen ja lasten puolelta ajateltiin jopa pahimmassa tapauksessa olevan este lasta eteenpäin vievässä prosessissa, koska lapsi kärsii tuolloin ennakkoluulojen vaikutuksesta. Ennakkoluuloja pidettiin rajoittavana tekijänä, koska esimerkiksi ”jotkin nuoren tavat reagoida vaikeisiin tilanteisiin voi pelottaa tai jokin identiteetti voi pelottaa (seksuaalinen identiteetti tai ulkonäkö tai diagnoosi). Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että useammat ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa. Ennakkoluuloista tuotiin selkeästi esille se, että ne rajoittavat muun muassa lapsen elämänkulkua, koulutusta, uuden oppimista, sekä luottamussuhteiden syntymistä ja lapsen kokemusta hyvästä kohtelusta.
”Jokainen lapsi ja tilanne on kuitenkin niin yksilöllinen, että kukaan ei voi sanoa tutustumatta lapseen ja hänen tarinaansa paikkaansa pitäviä ennakko-oletuksia.”
-työntekijä
”Olisi myös kiva nähdä sellaisia uutisartikkeleita, joissa lastensuojelu esiintyy positiivisella tavalla” -Sosiaalityöntekijä
“Perheen vanhemmilla tai jollain työntekijällä saattaa olla lapsesta jotain tietoa minkä pohjalta joku ajattelee valmiiksi lapsen olevan vaikeahoitoinen tms. Tämä kuva on usein ollut väärä koska kokemus on subjektiivinen ja henkilön oma osaaminen vaikuttaa siihen.”
-Sosiaalityöntekijä
Ennakkoluuloista tuotiin myös näkemyksiä, että ne pitävät myös osittain paikkaansa. ”totena voisi pitää sitä, että sijoitettu lapsi tai nuori tarvitsee muita ikätovereitaan enemmän rakkautta ja huolenpitoa”. Taikka toisena nostona ennakkoluulojen paikkaansa pitävyydestä tulee se, että esimerkiksi herkästi sijoitettu nuori leimataan ongelma nuoreksi, mikä toistuu valitettavan useasti ja todellisuudessa kun näin yleistetään ei välttämättä tiedetä sijoituksen tarkoitusta tai sitä mitä se sisältää.
”Minusta voisi olla jotain tieto isku infoja kaikille mitä tarkoittaa sijoitus” -itsenäistynyt nuori
Ennakkoluuloista puhuminen koettiin haastavana, mutta ilmeni että ennakkoluuloista tulisi puhua todellakin enemmän. Samalla tulisi miettiä kuinka ennakkoluuloja voisi estää muun muassa vaikuttamasta haastaviin päätöksiin.
Ennakkoluulot työkalupakki
-Ennakkoluuloja vastaan voisi taistella rohkeiden sijoitustaustaisten nuorten äänen kuuluville tuomisella.
-Pitäisi pyrkiä tuomaan enemmän tietoa siitä, mitä lastensuojelu tai huostaanotto tarkoittaa.
– Pitäisi tuoda esille, että harvemmin sijoitukseen joutuminen tai pääseminen on lapsen oma vika.
-Jotta ennakkoluulot jäisivät mahdollisimman pieneksi täytyisi puhua niistä työyhteisössä sekä hyödyntää työntekijöiden ammatillisuus sen ymmärtämisessä, ettei anna ennakkokäsitysten vaikuttaa lapsen kohtaamiseen.
” Ennakkoluuloista pääsemisessä eroon voisi auttaa esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden kohtaaminen ja traumatietämys.” -työntekijä
”Traumakoulutusta pitäisi olla kaikille sosiaalihuollossa ja lasten kanssa työskenteleville.”
-työntekijä
– “Pitäisi enemmän uutisoida lastensuojelun onnistumisista ja hyvistä asioista. Tuntuu, että mediassa keskitytään vain epäkohtiin ja epäonnistumisiin. “-sosiaalityöntekijä
-Ennakkoluulot vähenee, jos esimerkiksi kouluissa suhtauduttaisiin kaikkiin nuoriin samalla tavalla eikä tuotaisi esille, sitä että joku on sijoitustaustainen.
Sijoitustaustan huomiointi ja sijoitetun leima
Sijoitustaustan huomioimista pidettiin tärkeänä etenkin silloin, kun lapselle ollaan etsimässä
sijoituspaikkaa. Taustan huomioimisella ajateltiin, että lapsen tarpeita olisi helpompi toteuttaa ja myös pitkäaikaisuus sijaishuoltopaikassa olisi varmempaa eikä vaihtuvuus paikan suhteen tapahtuisi niin helposti. Ajateltiin myös, että taustaan liika tarraaminen tekee vain hallaa ja saattaa vaikeuttaa asioita, jos se on koko ajan puheenaiheena ja esillä joka paikassa. Työntekijän ammattitaidon merkityksestä monissa vastauksissa näkyi ja jopa toivottiin, että olisi tärkeää osata myös välillä aloittaa aivan täysin puhtaalta pöydältä ja unohtaa lapsella aiemmin tapahtuneet asiat.
”Tausta vaikuttaa toisinaan ennakkoluuloihin ja työntekijöiden keskuudessa voi kuulla lausahduksen ”Einoista taustoista voi muuta odottaakaan” tai että ”Tämä oli odotettavissa”. Tämä saattaa johtua ongelmien ylisukupolvisuudesta tai siitä mikä käsitys joillakin on esim. alkoholistin lapsen pärjäävyydestä. Käsitys voi kuitenkin olla toisinaan väärä. Riippuu kontekstista, mutta yleensä sijoitustaustalla ei pitäisi olla merkitystä. -työntekijä
”Sijoitustausta vaikuttaa ennakkoluuloihin. On tärkeää tuoda mediaan ja julkisuuteen positiivisia kokemuksia sijoituksista.” -sosiaalityöntekijä
*Omana ajatuksena tästä se, että olen joutunut kokemaan juuri tuota taustoista liikaa paasaamista ja sitä, että jokaisessa palaverissa jollakin tavalla ainakin sijaisperheessä nostettiin esille niitä ja jopa koen, että jaettiin ulkopuolisten korviin. Valitettavasti juuri tuo lausahdus että ”tätä oli odotettavissa” on itselläkin särähtänyt satoja kertoja korviin eri tilanteiden ohessa ja etenkin koulutehtävien ohessa. Se, että asioista on jo valmiiksi pohdittu mielipide tai päätös pistää ärsyttämään, koska vaikka itse asiaa ei vielä ole
tapahtunut, esimerkiksi vaikka koulutodistuksen saaminen niin sysätty jo menneiden kokeiden perusteella, että numerot eivät tule olemaan mitään älyttömiä.
Sijoitetun ”leimasta” heräsi monenlaisia tunteita. Valitettavan monet olivat kohdanneet tämän termin jossakin paikassa esimerkiksi kouluympäristössä, ja siitä oli syntynyt kiusaamista ja huhujen levittelyä. Myös vastauksien perusteella esimerkiksi vähemmän lastensuojelua tuntemattomat ihmiset olivat helposti säälineet, leimanneet ja pitäneet erilaisina tai suhtautunut varauksella sijoitettua nuorta kohtaan.
”Mielestäni tämä sijoitetun leima ajattelu on epäreilua koska nuorten taustat voivat olla vaikka kuinka rankkoja eivätkä nuoret välttämättä pysty vaikuttamaan siihen miksi heidät sijoitetaan.” – sijoitettu nuori
Omien unelmien tyrmäys ja ennakkoluulojen kääntäminen vahvuuksiksi
*Kyselyssä nostin esimerkin mikä oli omalle kohdalle sattunut, kun hain koulupaikkaa. Esimerkissä kerroin kuinka minulle oli sanottu koulupaikkaa hakiessa että ”sinusta ei kyllä ole etenkään tälle alalle koska olet toivoton tapaus, opiskele vaikka maalariksi”. Itselleni tuli tuolloin täysin tyrmätty olo, mutta päätin kuitenkin jo tuolloin, että katsotaan niin minähän näytän! Opiskelupaikkahan aukesi sitten yhteishaun jälkeen nuoriso-ohjaajan opintoihin ja sen jälkeen erilaisiin alan työtehtäviin. Nykyään myös sosionomin opinnot käynnissä ja ylpeä että olen itseäni kuunnellut ja unelmia kohti mennyt, vaikka jokin tyrmäsikin niitä. Toisin sanoen vaikka pahalta tuntui tuolloin, että ennakkoluuloilla tyrmätään unelmia niin nyt niitä
hyödynnän vahvuutena. Tämä esimerkkini herätti myös paljon ajatuksia kyselyn tiimoilta ja tässä muutama nosto:
”Nuo on sanoja, joita en ikinä itse voisi kuvitella sanovani kenellekään lapselle. Kamalaa. Aikuisten tulee tukea ja kannustaa ja luoda toivoa ja uskoa tulevaan. Oli nuoren haave sitten mikä tahansa. Kenenkään oikeus ei ole mitätöidä toisen ihmisen unelmia. Tällä kasvattajalla on ydin perustehtävästä hukassa. – työntekijä
”Kaikkien pitäisi itse saada valita mitä haluaa elämällä tehdä ja aikuisten pitäisi olla kannustavia päätti nuori hakea mitä tahansa ammattia.” – sijoitettu nuori
”Mun mielestä ne, joilla on omaa kokemusta, ois paljon parempii, kun ne, jotka lukee asiat kirjoista. Silloin paremmin ymmärtää mitä nuori käy läpi. ” – sijoitettu nuori
”5-0 nuoren hyväksi tuossa tilanteessa” -työntekijä
Tehnyt: Joel ja Sofia
Työntekijä = Laitoksen, pienryhmäkodin, perhekodin työntekijä
”Lainattua”
*Omaa pohdintaa ja kokemuksia